Pari päivää kaivinkone kaivoi savea ja kauhoi soraa. Piha muotoutui ja autotalli sai soratäytön, joka täryttimellä tärytettiin. Vanha tien reunus täyttyi savipatjalla, kivet löysivät paikkoja, päärynäpuu pääsi takaisin sijoilleen, pumppukaivo valmistui, viimeisetkin kuopat pihalla täyttyivät. Ja nyt siellä voi liikkua pelkäämättä putoamista. Vielä jäi hiukan jäljelle koneella tehtäviä siirtelyjä, mutta ne sitten, kun betoniautoja ei enää tälle pihalle tarvitse ja silloin riittää kaivinkoneen sijaan traktorikaivuri. Seuraavaksi vuorossa koneiden palauttamista ja rouvakin pääsee vihdoin pihatöihin. On tämä piha jo nyt ihan eri näköinen kuin pari päivää sitten.



Vasemmalla pumppukaivo ja oikealla salaojakokoomakaivo. Eikä savikuoppaa enää missään.



Muurin viereen laitettu kivi tukemaan maata. Viereen on tulossa portaat, maa muotoillaan itse lapiolla.



Vasemmalla pari kuukautta koivun juurella vinossa könöttänyt päärynäpuu, jossa ollut yksi ainoa päärynä hävisi jonnekin. Nyt puu on paikoillaan ja toivottavasti vielä jaksaa lähteä kasvuun. Ja tuota kauhaa ei toivottavasti enää tällä pihalla nähdä.



Tuleva autojen parkkipaikka. Ei kuoppaa, ainoastaan soraa.



Kuoppa ulkovalolle ja sähköjohtoa. (vaionkosekaapelia)



Edesmenneen autotallin luiskassa ollut muuri saatiin siirrettyä ehjänä entiselle pihatielle. Tien reunaa täytetty savella. Tästä tulee vielä hyvä kun täyttää mullalla ja istutuksilla ja vaikka millä.



Tuleva autotalli ja piha, jossa ei ole enää kuoppaa. Peltijalkalapset saavat nyt liikkua työmaalla melkein milloin vain.